Asiaan perehtymättömän on usein vaikea arvioida, kuinka paljon uuden ohjelmistotuotteen kehitys maksaa. Siksi onkin varsin yleistä, että uudesta sovellusideastaan innostuneen yrittäjän hymy hyytyy, kun ensimmäiselle sovellusversiolle toimittajat lätkäisevät usean kymmenen tuhannen euron hintalapun, joka voi tuntua kohtuuttomalta.

Tosiasia on, että kaikkien hyödykkeiden hinnan määrittää lähtökohtaisesti kysynnän ja tarjonnan laki. Halutut hyödykkeet menevät kaupaksi korkeammalla hinnalla kuin vähemmän halutut. Kun tähän tilanteeseen yhdistetään hyödykkeen tuotannon pullonkaulat, kuten huonosti optimoitu tuotantolinja, tai ohjelmistokehityksen kohdalla pula ohjelmistokehittäjistä, kasvaa hinta entisestään. Tämä johtuu siitä, että hyödykettä pystytään tuottamaan vain rajallinen määrä, mikä tarkoittaa että kaikille ostajille ei riitä tuotetta. Näin ollen kysyntä kiihtyy entisestään ja ostajat ovat valmiita maksamaan entistä korkeampaa hintaa haluamastaan tuotteesta. Ohjelmistokehityksen tapauksessa tarve on usein akuutti ja saa aikaan yhtiölle erittäin nopeaa ja merkittävää tuottoa. Yhtiöt siis kilpailevat siitä, kuka saa käsiinsä parhaat kehittäjät ja pääsee nopeimmin hyötymään ohjelmistojen mahdollistamasta tehokkuusloikasta.

Osaavien ohjelmistokehittäjien vajaus on globaali ongelma. Pelkästään EU:ssa tarve oli vuonna 2020 yli 500 000 uudelle ohjelmistokehittäjälle [1]. Toisaalta hakijoita olisi paljonkin, mutta potentiaalisista hakijoista tehtävään täydellisesti sopivia on vain murto-osa. Tämä johtuu alan jatkuvasta muutoksesta. Esimerkiksi vuosikymmenen Javalla koodannut osaava kehittäjä ei pysty noin vain hyppäämään toisella ohjelmointikielellä tehtävään tekoälyprojektiin. Kuten lähes kaikilla korkeasti koulutettujen aloilla, myös Tohjelmistokehityksessä tapahtuu erikoistumista tiettyihin osa-alueisiin ja teknologioihin.

Ohjelmistokehittäjän koulutus on Suomessa perinteisesti korkeakoulututkinto. Koulutus kestää 3-5 vuotta. Tämän lisäksi ohjelmistokehitys on alana siitä poikkeuksellinen, että koulussa saadaan vasta pintaraapaisu siitä osaamisesta mitä työelämässä vaaditaan. Työelämään onkin mahdollista päästä ilman tutkintotodistusta, mikäli oma osaaminen on työtehtävää vaativalla tasolla. Alalla on yleistä, että parhaat kehittäjät ovat erittäin motivoituneita opiskelemaan oma-aloitteisesti. Lisäksi ala elää jatkuvassa ja erittäin nopeatempoisessa muutoksessa, mikä edellyttää ohjelmistokehittäjiltä jatkuvaa itsensä kehittämistä, jotta pysyy mukana alati muuttuvassa ympäristössä ja alansa aallonharjalla.

Mitä työnantajalle kustantaa pitää ohjelmistokehittäjä töissä? Kuten edellisistä kappaleista voi tulkita, taitavat ohjelmistokehittäjät ovat erittäin arvokkaita ja he myös tietävät tämän. Tietotekniikan ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden opinnot jäävätkin verraten usein kesken, sillä heidät revitään jo ensimmäisten opiskeluvuosien jälkeen koulun penkiltä työmaailmaan sellaisella palkalla, ettei koulun penkille jääminen tunnu enää mielekkäältä. Meidän kokemuksemme perusteella palkkaus on karkealla tasolla seuraava:

Yllä olevasta taulukosta käy ilmi karkeasti laskettuna ohjelmistokehittäjien palkat. Kun otetaan huomioon lomat ja muut palkkojen sivukulut, kasvavat kustannukset vielä 25-35%.

Näiden päälle tulevat vielä muun muassa seuraavat suoraan henkilöstön aikaansaamat ja sen määrän mukaan kasvavat kulut: HR, työterveyshuolto, kouluttaminen, vakuutukset, laitteisto, lisenssit, henkilöstöedut, matkustaminen ja toimitilat. Näitäkin suuremman kuluerän muodostaa yhtiössä itse ohjelmistokehitystä tukeva toiminta, kuten hallinnolliset tehtävät, sekä myynti- ja markkinointi. Karkeasti voidaan myös sanoa, että mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä suurempia ovat myös hallinnolliset kulut, joka näkyy totta kai myös kehityksen hinnassa.

Sovelluksia ja verkkosivuja on nykyään kaikkialla ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Suuren määrän vuoksi on helppo ajatella, että verkkosivujen ja sovellusten kehittäminen olisi suoraviivaista ja edullista. Tämän seurauksena sovelluskehittäjien tarjouskilpailutuksessa ostajan kasvoille lyödään usein henkeäsalpaavan korkeat luvut odotuksiin verrattuna. Lainaus pääkehittäjältämme Romanilta: "Muistan hyvin käymäni keskustelun hyvän ystäväni kanssa. Keskustelimme luotettavan palvelinverkon rakentamisesta, joka mahdollistaa sovelluksen toiminnan 100 % ajasta. Hän kysyi vakavissaan, että riittääkö muutama satanen. Naurahdin ja sanoin että kyllä tuohon useampi tuhat euroa menee. Hänen ilmeensä oli valokuvan arvoinen ja kävimme pitkän keskustelun siitä mikä maksaa ja miksi."

Sovelluskehityksessä ja ohjelmistoissa ylipäätään on yksi keskeinen harhaanjohtava ominaisuus. Kun ohjelmisto on “vain ykkösiä ja nollia” eli jotain mitä ei voi käsin koskettaa, voi ostajalle tulla sellainen olo, ettei saa rahoilleen vastinetta. Todellisuudessa tilanne on päinvastainen. Ohjelmistossa rahoilleen saa paljon enemmän vastinetta, kuin ostettaessa fyysisiä tuotteita. Havainnollistetaan asiaa esimerkillä: Jälleenmyyntiä harjoittava yritys ostaa tuotteen hintaan 100 euroa ja myy sen edelleen hintaan 200 euroa. Voittoa tehtiin 100 euroa, jos mukaan ei lasketa veroja, kiinteitä kustannuksia ja muita hallinnollisia kuluja. Seuraavan 100 euron voiton saamiseksi sama transaktio pitää toistaa uudestaan eli ostaa tuote hintaan 100 euroa ja myydä se uudelleen. Toinen yritys ostaa ohjelmiston kehityksen hintaan 10 000 euroa ja myy ohjelmiston lisenssiä eli käyttöoikeutta hintaan 1 000 euroa. Tappiota tehtiin 9 000 euroa. Mutta! Kyseinen lisenssi voidaan monistaa äärettömän monta kertaa hinnalla 0 euroa. Tämä tarkoittaa, että kun asiakkaita löytyy yli 10 kpl, on ohjelmisto maksanut itsensä takaisin ja sen jälkeen kaikki ohjelmiston tuoma raha on pelkkää voittoa. Näin ollen 10 000 euron pääomalla voidaan tuottaa vaikka 1 000 000 euron myynti, josta 990 000 euroa on katetta. Vastaavan myynnin saavuttaminen esimerkin jälleenmyyntiyrityksessä edellyttää 500 000 euron pääomaa ja käteen jää 500 000 euron kate.

Ohjelmiston monistaminen ei tyypillisesti maksa merkittävästi enempää kuin yhden kappaleen tuottaminen. Tämän yksinkertaisen logiikan ansiosta sellaiset yritykset kuten Microsoft, Google ja Netflix, muutamia mainitakseni, ovat päätyneet maailman arvokkaimpien yritysten kärkeen.

Otsikon 500 euron nettisivut ovat epäilemättä todellisuutta ja esimerkiksi WordPress tai Squarespace tarjoavat erittäin hyviä edullisia, ja osittain jopa ilmaisia, verkkosivujen rakennusalustoja. Useille nämä ovatkin järkevin ratkaisu silloin kun sivujen sisältö on kuvia ja tekstiä. Esimerkiksi blogin kirjoittamiseen ei liene järkevää perustaa omaa räätälöityä sivustoa puhtaasti kustannussyistä. Sen sijaan heti kun yhtiö haluaa ohjelmistolta ominaisuuksia jotka ovat räätälöity heidän tai heidän asiakkaiden tarpeisiin, geneeristen rakennusalustojen mahdollisuudet ovat poikkeuksetta liian rajalliset. Syy sille miksi edellä mainitut rakennusalustat ovat edullisia on juuri siinä, että ne mahdollistavat yksinkertaisia toimintoja mahdollisimman monelle. Tiettyyn tarkoitukseen tehty ja räätälöity ohjelmisto maksaa siinä missä mikä tahansa korkeasti koulutetun huippuosaajan työ.

Ohjelmistoprojekti on helppoa ajatella yksinkertaisena projektina, jossa asiakas kertoo toimittajalle mitä halutaan ja toimittaja koodaa. Ohjelmistoprojekti on kuitenkin pohjimmiltaan kuten mikä tahansa kehitysprojekti. “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” onkin hyvä ohjenuora ohjelmistoprojektien kustannusten pitämisessä inhimillisinä. Ohjelmistoprojekti koostuu varsinaisen kehitystyön lisäksi useasta eri vaiheesta ja seuraa pääpiirteittäin seuraavaa polkua:

Ensiarvoisen tärkeää on, että koko prosessin ajan kehittäjätiimi ja asiakastiimi keskustelevat keskenään, jotta päästään haluttuun lopputulokseen mahdollisimman suoraa tietä. Riippuen siitä, kuinka kattavasti tilaaja on hoitanut muut projektin osa-alueet, voi ohjelmistoyritys olla apuna myös esimerkiksi vain kehitysvaiheessa tai sen osassa.

Markkinoiden keskihinnat ohjelmistokehityksessä liikkuvat tällä hetkellä luokassa 80-130 €/h. Me Eventiviolla tarjoamme blogitekstin kirjoitushetkellä palvelujamme ohjelmistoprojektin jokaiseen vaiheeseen samalla hinnalla, eli 65 euroa tunnilta, vaikka tiimimme koostuukin kokeneista Senior Developer -tason tekijöistä. Pienenä yrityksenäkykenemme pitämään hinnan markkinahintoja selvästi edullisempana, sillä hallinnointiin ja kommunikointiin ei mene resursseja.

Usein asiakkaat toivovat projektille kiinteitä kokonaishintoja ja tällöin arvioituun tuntimäärään ja siitä laskettuun kokonaishintaan sisällytetään riskilisä, joka nostaa kokonaiskustannusta. Tällöin projekti on kalliimpi kuin tuntihinnalla tehtynä, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. Projektin venyessä hinta ei kuitenkaan nouse kattoa korkeammalle.

Kiinteää kokonaishintaa joustavampi ratkaisu on tuntihinnoittelu. Tuntihinnoittelumallissa mahdolliset pienetkin muutokset on mahdollista sisällyttää helposti projektiin, toisin kuin kiinteän kokonaishinnan projektissa, jossa projektin sisältö on määritelty etukäteen. Lisäksi jos projekti valmistuu arvioitua nopeammin, säästää tilaajakin kustannuksissa helposti jopa 20-40 % verrattuna kiinteään kokonaisprojektiin. Tietenkin myös tuntihinnoittelun projekteissa määritetään projektille hintahaarukka, johon tähdätään, etteivät kustannukset karkaa käsistä.

Ismo Oikarainen, Eventivio Oy, CFO
040 779 3895
ismo.oikarainen@eventivio.com